Lukijat

tiistai 28. lokakuuta 2014

Krokotiili Herbertti



Tytär oli löytänyt kirjastosta vihkosen jossa on kivoja krokotiilivirkkausohjeita. Niin hän sitten tuttuun tapaansa köpötteli äidin luokse vihkonen ja kasa lankoja mukanaan.

Tottahan äiti aina tekee kun pyydetään - tai ainakin melkein.



Lankana: Onion Knit Mohair + Wool. Hurjasti tällä virkkausmallilla saa lankaa kulumaan. Tähän 60 x 145 cm huiviin sitä meni 350g hapsuineen.




Kuvat ei ole niin hääppösiä, syytänpä taasen pilvistä päivää ja salamavaloa - kuten niin usein ennenkin.



Käsityöt on olleet katkolla sairastelun, lapsenhoidon ja valokuvien plarauksen takia. Valokuvia on kertynyt levyille, laatikoihin ym tuhansittain. Olen yrittänyt epätoivoisesti, aina kun aikaa liikenee, järjestellä niitä ja vanhempia skannaillakin. Pari kirjaa jo teetätin kuvistani valmiiksi.
Kiitos kaikille kommenteista. Toki olen blogejanne käynyt silloin tällöin katselemassa, mitä kivaa ja kaunista olette saaneet aikaiseksi.

11 kommenttia:

  1. Onpa upea huivi! En edes halua ajatella, miten paljon kuvia meillä on siellä sun täällä. Taitaa järjestely jäädä jälkipolville.

    VastaaPoista
  2. Oih, kyllä on huikean ihanan näköinen huivi♥♥

    VastaaPoista
  3. Ihana huivi ja paksuutensa takia, lämminkin.
    Voi kun minunkin tyttäreni pyytäsi äitiään jotain tekemään :)

    Aurinkoista päivää ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysäsepäs jos hän vaikka tarvitsisikin jotain, ei vain rohkene pyytää ajatellen ettet ehdi.

      Poista
  4. Upean huivin olet jaksanut virkata. Itse voin vain haaveilla sellaisesta. Kuvat ovat oikein hyvät säästä huolimatta.Toivottavasti lapset tulivat hoidetuksi ja olet jo parempaan päin. Kuvien kanssa on nykyään se ongelma että niitä on aina liikaa, sadoittain. Ei millään raaskisi mutta rankalla kädellä karsin. Kirjat ovat kivoja muistoja. Tervetuloa blogiani pläräämään taas! Syysterveiset!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saman olen huomannut itsekin. Tiukan seulan läpi on katsottava ja karsittava suuri osa pois. Vaikkakin raskain mielin.

      Poista
  5. Oii, ihanan kaunis huivi! Tuo krokotiilivirkkaus on minulle uusi asia. Näyttävä lopputulos!
    Eikö olekkin ihanaa, kun jälkipolvi pyytää apua tai tekemään jotakin taidokasta käsillään. Esikoistyttäreni kertoo usein mitä toiveita olisi ja usein ne liittyvät pienen Murusen maailmaan. Viime viikolla sain toiveen tehdä nukelle makuupussi. Tiedossa on myös, että joulupukki tuo isomman nuken neidille, josta sain inspiksen tehdä tälle uudelle nukkevauvalle vaatteita samoin myös joululahjaksi.
    Kuvia löytyy minultakin aikamoisesti ja juuri aamiaispöydässä sain äsken inspiksen tehdä näitä kirjoja eri intohimojeni mukaan. Se on taas sitten eri asia, milloin saan valmista, sillä tosiaan ne kuvien läpikäymiset vievät aikaa. Nuo kuvakirjat ovat mahtava juttu. Tsemppiä hommaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain on kiva ei tarvitse laittaa kaappiin jemmaan :) Lapseni kun olivat pieniä ja vähän isompiakin neuloin ja ompelin heille lähes kaikki vaatteet. Kiva etteivät ole saaneet kyllänsä äidin tekeleistä, vaan kelpaa vielä aikuisenakin.
      Minulla on vain yksi lapsenlapsi. Hänellä on Ninja vaihe menossa, ei taida Ninjat pitää hepeniä :)
      Tykkään noista kirjasista, ne kun saa laittaa mieleisiksiin sivujen värityksen, koon ja koristelun suhteen. Eivätkä paina paljon on mukavampi käsitellä.

      Poista
  6. Aivan ihastuttava krokotiilihuivi.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista, ne ilahduttaa. Samoin kuin antaa uskoa pitää edelleen blogia.