Haruni

Malli: Haruni. Lanka: Zitron Filigran 100 % Merino villa. Lanka on ohutta (100g 600 metriä) joten tein pari lehdykkä kierrosta enemmän kuin alkuperäisessä mallissa. Ei olisi haitannut vaikka olisi ollut isompikin. Lanka ei ehkä olisi riittänyt isompaan. Koska lankalakkoni jatkuu edelleen en lisääkään hankkinut. Hyvin tämä kuitenkin kaulaan mallasi.

 Tämän neulomiseen ei tarvita ekaluokkalaisen matikkatuntia enempää. Osata laskea viiteen ja hieman tarkkaavaisuutta. Siitä huolimatta sain pari virhettä aikaiseksi. 

Tässä näkyy huivin todellinen väri. Salamalla otettu kuva näyttää violetilta. 

Mukavia lokakuun päiviä kaikille!

Syyskuun väriloistoa

Flunssa alkaa olla selätettynä, uskaltauduin jo pienelle kävelylenkille. Vaahterat loistaa kilpaa auringon kanssa punaisin, oranssein ja keltaisin värein. 

Tein muutaman vaahteranlehti ruusun parvekkeen kaunistukseksi.

Viiru kuittaili "ruusukimppuani": Mau, keltainen lehti pois! Vaihdoin tummempaa ja kissakin antoi olla näykkimättä sitä.

Sain laitettua viimeiset kurkut ja punajuuret. Laitoin keväällä kaksi kurkun taimea maahan. Kurkkuja on tullut kiitettävästi pitkin syyskesää. Kyllästymiseen asti. Vieläkin oli alkuja, yöpakkaset vain taitaa ehtiä ennenkuin ovat korjattavissa. No, minä tykkään etikkasäilykkeistä. Ilmankos joskus aaamuisin peilistä katseleekin silmästä silmään hapannaama :D

Viirun uusi lempilelu

                       

Viirun lempihuiska hieman kärsi. Kissa repi kaikki nylonlangat irti ja ukko katkoi varren. Kaikki kaupat olen kiertänyt ja etsinyt samanmoista, ei löydy. Ei kelpaa Viirulle muut huiskat, ei hiiret. Hätä keinot keksii. Laatikosta löytyi niintä ja kukka-amppeli sai luovuttaa kannattimensa. Hieman maalarinteippiä ympärille, se on siinä. Kuka se oli joka nauroi?

Viiru oli erittäin tyytyväinen askarteluumme. Leikki itsensä väsyksiin. Nyt makaa vierelläni reporankana.

Pirkanmaalla osa vaahteroista on näin kauniita. Osa ihan vihreitä. Mökillä on yksi vaahtera jossa ei koskaan ole ollut punaisia tai edes oranssin värisiä lehtiä. Usein pudottaaa lehdet vihreinä, niin näyttäisi käyvän tänäkin syksynä.

Lehtipuhaltimelle töitä

Jaa etteikö yksiäkään sukkia. Onpas :)

Mummin kullalle syyssukat.

Riemunkirjavaa

Taas sukkia. Joko kyllästyitte? Lankoja kiitettävästi kulutettu, kopan pohjaa vain ei näy. Vielä on sukkalankojakin jäljellä. Lankana Nallen ja Florican nöttösiä.

Karamellisukat, malli kirjasta: Rakas villasukka. Lanka saatu ilman vyötettä, luulisin tämän olevan Pirkkaa.

Vierastan kirjoitettuja ohjeita, niihin kun pitää oikein paneutua. Kaaviosta näkee heti ensi silmäyksellä miten kuvio menee. Mallin luku sujui meikäläiseltäkin kun otti oikean asenteen. Tarttuipa jopa aivokoppaan ensimmäisen kuviokerran tehtyäni. Helppo ja kaunis tämäkin malli.

Olen sanonut etten hanki älypuhelinta. Niinpä, vannomatta paras. 12 vuotta vanha nokialaiseni sanoi sopimuksen irti. Sujuvasti tätä uuttakin opin heti käyttämään vaikka epäilinkin ensin. Ennakoiva tekstin syöttö heittelee välillä mitä sattuu, mukavia tekstejä lähtee maailmalle kun en aina viitsi tarkistella kirjoituksia. Manailua ja hersyvää naurua ainakin saa aikaiseksi. Saisihan sen poiskin, mutta olkoon saa äly oppia mun kieltäni.

Nyt sitten keksi digikameranikin sanoa sopimuksen irti. Täytyi hankkia uusi taskukamera. Nyt kokeilen nappuloita mitä tuostakin tapahtuu - minä kun en jaksa ohjeita tavailla, niistä vasta sekaisin pää meneekin. Kuviltahan nuot näyttää, eikö vain :)

 Syysflunssa jäytää kroppaa. Mikähän siinäkin on kun sairaana huomaa kaikki tekemättömät työt, "pitäisi tehdä töitä" tuntuu hyppelevän silmille. Terveenä niitä tuskin huomaisikaan. 

Jos antaisi huutia verhoja repivälle kissalle ja kääriytyisi torkkupeiton alle potemaan.

Ihanaa syyskuuta!

Villasukkia

Varren kuvio kirjasta Islantilaisia neuleita, Endurreisn villatakin ohjeesta. Lankoina Nalle ja Florica.

Raitasukissa lankana Nalle.

Nämät myös neulottu Nallesta, Pitsikuvion löysin Kaardemummantalo blogista. Helppo, kaunis malli. 

Sukkalanka varastoni hupenee kovin hitaasti. Hyvin olen pitäytynyt ostamasta uusia lankoja - vielä. 

Syyskuuta mennään

Aika rientää kuin siivet selässä olisi. Niin paljon kaikenlaista tehtävää. Joka syksyinen syysuneliaisuuskin keksi saapua matalaan pirttiini. Marjoja sekä vihanneksia olen syönyt niin runsaasti että taitaa olla valon puutteesta johtuvaa. 

Malli tähän liinaan löytyi saksankielisestä Lea Strickdeckchen lehdestä. En kaikkea ohjeesta osannut suomennella, niinpä päätin että se mitä en ymmärtänyt selkiää neuloessa. Niinkuin selkiskin. Lankana Novitan virkkauslanka. Tästä lankakerän lopusta jäi vielä hieman johonkin pieneen työhön.

 Minulla lojui useampi keskeneräinen työ pöydällä. Viimeistä kierrosta tehdessäni huomasin väliin tulleen löysempiä silmukoita. Jollain kierroksella olen ilmeisesti napannut käsiini toisen työn puikon, luulisin. Tai sitten olen vain torkkunut neuloessani :) En kuitenkaan ryhtynyt purkamaan. Kyllä se jossai  kukkaruukun alla menee.

Mallin näihin löysin Pinterestin kätköistä. Tuli sitten purettua nämät useampaan kertaan. Mallin silmukkamäärillä virkatessa työ vedätti pahasti. Niinpä jouduin muuttelemaan silmukkamääriä. Jos näistä nyt jotain hyvää yrittäisin positiivisuuden nimissä hakea. Sain ainakin vuosia vanhan lankakerän lopun virkattua pois.

Olen nyt niin positiivisella tuulella että laitetaan nyt lopuksi edes iloisen värinen kuva :D

Mukavaa syksyä ja kiitos kommeista kaikille, ne lämmittävät aina.