Lukijat

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Talitintit lapasissa

Huhtikuulla katseltiin tyttären kanssa Natalia Morevanin ihastuttavia eläinaiheisia lapasmalleja. Tuli siinä sitten heitettyä tytölle: "Sinä kun aina kiikutat milloin mitäkin lahjoja. voisit joku kerta ostaa minulle tämän lintumallin." Hän oli laittanut vinkin muistiin tuoden mallin äitienpäivä lahjaksi. 

Viimeinkin valmiina


Malli: Natalia Moreva, Titbirds Mittens. Valkea pohjaväri samoin kuin musta Nallea. Ruskea Fabelia ja muut sävyt Kaupunkilanka Rotvalia, mikä on saman paksuista kuin Nalle (100g / 260m). Puikot nro 3. Ranneosa on mallissa suora kirjoneuleella. Tein kuitenkin joustinneuleen ranneosaan. Suojaa paremmin ja saa takin hihan sisään sujuvasti.

Niin ne talitintit


Värit ovat aavistuksen tummempia kuin kuvissa. Kirkas päivä teki taas kuvaajalle tepposet.


Kivat neuloa, eikä liian paljon pitkiä langanjuoksuja. Purkaakaan ei tarvinnut kuin kerran. Meinasi tulla kahteen kertaan saman käden lapanen.

Pojanpojalle neuloin kinnaslapaset


Lanka: Katia Merino Baby. Puikot nro 3, koko n.2v. Puikoilla 11s, kämmenosan pituus ennen kavennusta 9 cm ja peukalon 4 cm.


Jospa ne kunnon lapaskelit pian tulee. Lunta ei ole näillä main, mutta ilma kuitenkin sen verran raitis ettei lapaset liikaa ole.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Syttyröitä, myttyröitä, pikku eukon tekeleitä

Meillä on katti karvajalka, vähän väliä kynnet tanassa raapimassa.


Joka saa tälläistä jälkeä aikaiseksi. Fiksuna naisena (? ) käpäsin rautakaupasta hakemassa uutta narua. Huh, melkein takalistolleni lensin 2 kg narurulla melkein 30€. Karvain mielin kävelin naruni kanssa kassan kautta kotiin. Tuumaillen mikä tuossakin maksaa.
 Jos joku ei vielä tiedä, tätä sanotaan kissan raapimispuuksi. Mikä puu??? Alusta oli alunperin lastulevyä, joka muutaman kuukauden jälkeen mureni palasina lattialle. Ja tuo "puu" kartonkirulla. Näin meitä huijataan :)


Pari tuntia kieputin narua kuumaliimapyssyn käsissäni, hiki otsalla. Olisi tämäkin käynyt helpommin jos olisi ollut joku toinen kaverina. Laita siinä sitten kun  kissa käy joka välissä raapien testaamassa tuleeko hyvä. 
Hyvä siitä tulikin, hetkeksi, laitoin lähestyvän joulun kunniaksi oikein rusetinkin. Kai Viirukin ruseteista tykkää, tyttökissa kun on. Naruakin jäin toiseksikin kerraksi, niinpä harmituskin katosi.


Kaksi päivää ja yötä se vartioi puutaan. Ettei vain kukaan muu raavi sitä :)  Hyvä kun syömään ehti.

Kalevala Cal:n lappujen suunnittelijat ja ym tiedot löytyy tämän linkin takaa. Nämät syttyräni ovat pingoittamatta. Keskimmäinen pala oli senverran haasteellinen tehtävä että puhti loppui. Kerkiipä nuo myöhemminkin.



Olin kolme lappua jälkijunassa peittourakastani. Urakoin ne alta pois, sillä vaikka näitä onkin ollut kiva tehdä ja paljon uutta opittu matkan varrella. Niin nyt alkaa olla havaittavissa pienoisia väsymisen merkkejä virkkaamiseen. Loppusuora häämöttää, enään kaksi palaa. Sitten on palaset tehty.

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Körttiläiset, Kalevala CAL ym

Vuokatin hiihtokisat päättyi. Nyt joutaa vaikka blogia päivittelemään. Ulkonakin satelee räntää, ei viitsi kävelyllekään lähteä.


SPR:n peittoihin olen telkkua katsellessa ja automatkoilla neulonut lisää lappusia. Vaihteeksi jotain muuta kuin hyväntekeväisyyssukkia. Syksyllä lähti Kroatiaan iso pussillinen sukkia ja lapasia.


Körttisukat lahjakoppaan. Lankana Vuorelman Veto, puikot nro 3. Silmukoita puikolla 15, koko 43. Näitä olen tehnyt aikaisemminkin täällä ja täällä. Pidän yksinkertaisesta kirjoneulemallista, joka sopii hyvin miesten sukkiin. Tässä mallissa neulotaan yhdellä langalla kerrallaan. Sopii siis sellaisellekin joka vierastaa kirjoneuleiden tekoa.

Kuvan eväillä neulominen sujuu luonnikkaasti. Ääänikirja, kahvia, ja namia. Yöpöydälläni unen kalastelu lukemisena tällä erää hieman raskaampaa luettavaa unilukemisena. Saa hyvät unet :)


Tavissukat kokoa 37. Lanka Luscious sock (80% merinovilla, 20 % nylon). Puikot 2,75.


Pikkumiehelle sukat, lankana Nalle Taika jämäkerä. Näihin tuli hieman liian pitkä kantapää, mutta hyvinpä noi kumminkin paikkansa haki.



Vasemmalla: Johanna Nuorelan suunnittelema Neidon kehrä. Tapanani on yrittää virkata kirjoitetun ohjeen mukaan (oppisin paremmin lukemaan niitä). Tämä meni purkuun monta kertaa. Lopulta oli pakko tukeutua videoon, mikä olikin todella hyvin tehty. Johan luonnistui.

Seuraavana: Heli Isoniemen suunnittelema Nuotiovalkea. Yksi helpoimmista paloista. Samoin kuin viimeisenä pingoittumassa oleva palakin.

Kolmantena vasemmalta: Taina Tauschin suunnittelema Pohjolan häät. Yksi kauneimmista.

Viimeisenä: Annika Yrjölän Tellervo.

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Lentävät sydämet

Päivä valkeni aurinkoisena pitkän sadejakson jälkeen. Mikä tuntuu erittäin mukavalta.


Malli Jorid Linvik: Flying Hearts. Kirjasta: Big Book of Knitted mittens, 45 distinctive Skandinavian patterns. 
Amoroso-sukista jäi Nallea ja Nalle Taikaa niin neuloin lapaset sukkien pariksi. Puikot nro 3. Alkuperäisessä mallissa oli kiilapeukalo sydämin. Näihin neuloin kuitenkin tavallisen peukalon ilman kuviointia.
Usein kuviomallja saa säädellä kun pituus käy liian lyhyeksi. Näissä ei kuitenkaan kyseisillä langoilla tullut sitä ongelmaa. Kelpaisi minullekin, menee kuitenkin lahjakoppaan.

Koululainen on mummolassa viettämässä syyslomaa. Ulkoillessa vastaamme sattui tälläinen teemaankin liittyvä kivi.


Sydämmellistä viikkoa blogini vierailijat

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Villahousut ja Kalevala CAL asiaa

Kuopus-housut 2-vuotiaalle


Neuloin ohuemmat villapöksyt pikkumiehelle tälle villatakille kaveriksi.

Malli kirjasta: Hanne Andreassen Hjelmås ja Torunn Steinsland, Klompelompe Neuleita koko perheelle. Lankana: KlompeLOMPE Tynn Merinoull. Lankaa kului noin 130g, puikot nro 3.
En tainnut muistaa villatakin kohdalla mainita, että neuloin kaksinkertaisen helmineuleen sijasta yksinkertaista. Niin villatakissa kuin housujen sivuissakin.

Kalevala CAL 15 lappu


Tuonelan joutsen, suunnittelija Arni Oksanen.
Tämän lapun kohdalla oli pientä takkuamista. En osannut / saanut keskikuviota niin hyvin kuin olisin tahtonut. 
Aivoni minun ajattelevi, no ei todellakaan ajatus juossut. Keskikuvion jälkeen pala oli suorakaiteen muotoinen ja pääni ei pysynyt ohjeen mukana kun vastakkaisilla sivuilla tehtiin kiinteitä silmukoita ja vastaavasti toisilla pylväitä. Tottakait ! eihän siitä muuten olisi muodostunut neliö! Varsinainen narikka-aivo. Kaikesta huolimatta se on nyt valmis.

Aurinkoista sunnuntaita

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Pikapäivitystä


Kalevala CAL (suomi)

Kaikki taas niin kauniita


Vasemmalla: Ei ole Vuoksen voittanutta, suunnittelija Seija Ervelius. (tähän tein reunimmaisen kierroksen pylväillä, muuten olisi käsialallani tullut liian pieni )
Keskellä: Kasvun ihme, suunnittelija Soile Olmari.
Oikealla Sammon taonta, suunnittelija Marika Nordling.


Reunuksen ohjekin oli ilmestynyt. Kokeilin miltä se näyttäisi. 
Vasemmalla ohjeen mukaan tehty. Tässä tuli paikkapaikoin ikävästi näkymään tasauskierroksen silmukat päällipuolelle. Tummansininen lanka on hieman ohuempaa kuin tuo kuvan farkunsininen joten siinä tämä näkyy silmiinpistävästi.
Yksivärisillä langoilla tehneillä tätä ongelmaa ei tietysti ole.

Kokeilin sitten vain virkata kiinteitä silmukoita tasauskierrokselle. Siistimpi lopputulos monivärisille lapuille. Ohjeen mukaan tehden olisi kauniimpi ilman edellä mainitsemaani ongelmaa. Taidan kuitenkin päätyä toisenlaiseen ratkaisuun. Laput ovat niin kauniita etten haluaisi pienellä pilata kaunista peitettä.

perjantai 29. syyskuuta 2017

Hyväntekeväisyyttä sekä Kalevala CAL


Neuloin  peittolappuja langanlopuista. Ensiksi puikoille pääsi seiskaveikan paksuiset langat. Laput päätyvät jossain vaiheessa tänne, kun saan enemmän valmiiksi. Nämä ovat sellaisia TV:n töllötys töitä, ei tarvitse ajatus olla mukana.

Lisää hyväntekeväisyyttä


Kahdet miesten sukat asunnottomille kokoa 44 ja 46.

Kalevala CAL (suomeksi)
Kalevala CAL (englanniksi)

Palat 10-11


Oikealla: Väinölän viljavat vainiot, suunnittelija Taina Tauschi. Vasemmalla: Joukahainen suossa, suunnittelija Taina Ilvonen.

Taas oli mukanaan vievää virkkaamista. Kuva paljastaa tökerösti pingotetut laput. Hyvä niin, tulipahan korjattua sekin asia :D

Leppoisaa syyskuun loppua

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Lisäystä Kalevala peittoon syksyisin kuvin

Näin siinä sitten kävi. Olin pohjoisen reissulla pojan perheen kanssa. Neule ja lankaa tietysti mukana. Vaan neuloinkos? En silmukan silmukkaa. 
Kotiuduttua odotti kolme uutta palamallia peitteeseen. Nämät piti saada kiireesti alta pois ettei tule ns. ähky ja kyllästyminen, jos kasaantuu liikaa tekemättömiä.

Näitä en mukamas jaksanut pingoitella, suihkepullolla hieman kostutin. Käsilläni taputellen, venytellen, vanutellen joltiseltaankin muotoonsa. 
Kiva oppia näiden myötä uusia työskentelytapoja.

Ensimmäinen: Lemminkäinen, suunnittelija Mirva Nikkanen. Yksinkertaisen kaunis.

Toinen: Ahto, suunnittelija Anne Vierimaa. Tässä oli puuduttavan paljon "härpäkkeitä". Selätettyä tuli kuitenkin.

Kolmas: Kalevalan meri, suunnittelija Tuula Kyrölä. Selkeä ohje ja video.


Tänään tepastelin metsässä. Suppilovahveroita löytyi harvakseltaan. Puolukoita olisi ollut, mutta lämpimän syyspäivän myötä oli metsässä hirvikärpäsiä enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Vielä mökilläkin sain rapsia mokomia hiuksistani. Toinpa pari kotiinkin tuliaisiksi.

Kauniin syyspäivän kuvia Virroilta




keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Amoroso-sukat, Kuopus-takki ja Kalevala CAL 5-6

Viime viikon vietin ankaran kuumeflunssan kourissa. Jalat ei pitäneet pystyssä, joten mitäpä muutakaan tein kuin neuloin aikani kuluksi.


Nimppari lahjaksi saamani Merja Ojanperän; Näyttävimmät villasukat kirjan innoittamana neuloin Amoroso-sukat. Lanka: Valk. Nalle ja Nalle Taika, puikot nro 3. Koko 38.
 Näihin olisi varrensuuhun kuulunut pieneet nypylät, jotka jätin pois. Ihan vain oman mieltymykseni mukaan. Nämät menevät lahjakopan täytteeksi.


Kuopus-takki 2 - vuotiaalle. Mallin löysin kirjasta Klompelompe neuleita koko perheelle ( Hanne Andreassen ja Torunn Steinsland ). Lanka: Klompelompe Tynn Merino Ull, väri 6571. Puikot nro 3.

 Minulla oli lankaa vain ohjeessa mainitut 150g. Tiukille meni sillä tein hihoista hieman leveämmät kuin ohjeessa. Hihansuun resoreihin tuli kierros vähemmän kuin helmaan, mutta kukapa sitä huomaa. Lankaa jäin vain 10cm pätkä, hyvä niin.

Kalevala CAL palat 5 ja 6


Isotammi, suunnittelija Maija-Leena Siuvatti.          Pohjan akka, suunnittelija Maarit Leinonen.
Tähän tein yhden kierroksen puolipylväitä
lisää että sain saman kokoisen kuin muista
lapuista.

Jännää kuinka näinkin pienessä työssä enempi valkoista sisältävä lappu näyttää kuvassa isommalta, vaikka onkin saman kokoinen. 

tiistai 5. syyskuuta 2017

Mitä tästäkin tulee ?

Emäntäni sanoo etten saisi leikkiä hänen tykötarpeillaan. Mutta minullapa onkin kissan luonto, sano emäntä mitä sano. Leikin kumminkin.


Tilkkuja maleksii kaapin täytteenä joten ajattelin ommella meikkipussin kulahtaneen tilalle. Ensimmäinen koskaan tekemäni pussukka. 

 

Tässä oikean värisenä                                       Tässä keltaisen loisteputken valossa

Laitoin vanulevyn vuori- ja päällikankaan väliin, pysyy paremmin ryhdissään.
 Mitä tästä projektista opin vastaisuuden varalle ? Viiru-hönttänä täytyy sulkea toiseen huoneeseen. Vanu kannattaa ommella päällikankaaseen kiinni, eikä vuorikankaaseen - kuten tein.


Kätketty aurinko, neljäs Kalevala-cal lappu. Suunnittelija: Susku Öysti. Hän kirjoittaa: "Kalevala CAL –projektiin suunnittelin Kätketty aurinko –ruudun, jossa Pohjolan emännän kätkemä aurinko on piilotettu vuoreen. Sieltä se pilkistää kivien ja sammaleen reunustamana."

Ohje oli todella selkeä ja helposti ymmärrettävä.
Nypyt sekä keskustan tein Järvi värikartasta hieman poiketen. Koukku puolta numeroa pienempi kuin aikaisemmissa lapuissa, eli nro 3. Tästä tuli hitusen pienempi, mutta asettunee varmasti kohdilleen valmiissa peitossa.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Kalevala-Cal:n jatkoa ja sukkia

Kolme lappua valmiina


Vasemmalla uusin,  Soile Olmarin suunnittelema: Maailman synty. Keskellä Taina Tauschin: Sotkan pesä. Ja oikealla aikaisemmin valmistunut Sari Åströmin:  Ilmatar.

Ensimmäisen lapun kohdalla opin jo minulle uutta virkkaussanastoa. Esim. Klusteri (tulee ilmeisesti engl. kielen sanasta cluster, kimppu rypäs). Olen tottunut käyttämään niistä suippopylväs nimitystä, kuten usein suomalaisissa virkkausmalleissa on. 
 Välillä on ollut haasteellista virkata muitakin silmukoita kuin tuttuja ketjusilmukoita, pylväitä jne. Kuin myös ohjeisiin on saanut paneutua "hartaudella". Päätin että teen lapun ja lopuksi tarkistan videolta menikö niinkuin piti. Vielä ei niin pahoja mokia ole tullut ettenkö olisi kelpuuttanut sellaisenaan.


Sitten hieman vanhempia neuleita. 

Naisten sukat herkkähipiäiselle kokoa 38, lanka Louhittaren Luolan Tuulentytär, värissä punatulkku.
Kaksinkertainen kantapää, kärki neuloen silmukoitu.
 Olen joskus silmukoinut neulalla, jälki ei vain ole miellyttänyt. Joko silmukat omituisesti kiertyy ympäri (vaikka olenkin oikein tehnyt ! mukamas! ) tai kiristän lankaa liikaa. Opettelin youtuben videon avulla neuloen silmukoinnin. Nyt minäkin onnistuin, paljon helpompaa.
Neuloin sukkien varren ja päälliosan seuraavasti. *1. krs: 1o, 3n, 1o, 3n jne kierros loppuun.
Sitten 4 kierrosta oikein.*  Toistetaan * -*.




Miesten sukat kokoa 44, lankana Austermann Step. Neulottu 3o 1n, myös kantalapun takaosa.


Esikoiselta sain nimipäivälahjaksi sukkakirjan. Jos pidät pitsisukista, suosittelen. Toki tässä oli muutama kirjoneulemallikin. Upeita malleja, tulee varmasti joskus jotain tästä tehtyä.

Neulomiset on tällä viikolla vallan jäänyt, nuot pari lappua olen virkannut. Maanantai meni viinimarjoja keitellessä ja sieniä pakastaissa. Tiistaina lapsenlapseni tuli meille kolmeksi päiväksi potemaan kuumeflunssaa ettei tarvinnut olla päivisin yksin kotona. Loppuviikosta tuli sukulaisia yökylään ja yksi päivä meni tyttären muuttopuuhissa. 

Kuulaita syyspäiviä, tähtien tuiketta ja kynttilän lämpöä

maanantai 28. elokuuta 2017

Kalevala CAL

Päätinpä minäkin osallistua yhteisvirkkaamiseen. Ensimmäinen lappuni valmiina. En sitten viitsinyt tehdä mallitilkkua. 3 1/2 koukku tuntui käsialaani sopivalta Menitan lankojen kanssa. Niinpä vain luotin että sopiva tulee. Toisinkin olisi voinut käydä. Lapusta tuli onnekseni tasan 23 cm. Ei mennyt purkamiseksi. Lappu pingoittamatta.

Tälläisen sain aikaiseksi


Malli:  Ilmatar, suunnittelija Sari Åström väreissä Järvi. Kalevalacalista löydät tietoa täältä.

Parit sukat olisi valmiina myös. Päivä on ollut niin työtäyteinen etten jaksanut kuvailla. Jäävät toiseen kertaan.


perjantai 18. elokuuta 2017

Kissa lapaset


Malli: Miaut,  Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat. Lankana: valkea Nalle ja vaal,punainen Drops Fabel.
 Lapaset on menossa lahjakoppaan, eräälle kissa-fanille. Alkuperäisessä mallissa on kissan ylä- ja alapuolella teksti, miau.
Muutin hieman mallia jättäen kirjoituksen pois, koska se ei tuntunut mieleiseltä. Muuten ohjeen mukaan tehdyt.
 Näihin tuli hauska kierrereunus, jota varmasti tulen käyttämään joissain muissakin malleissa.

Näitä väänsin kuin kuuluisaa kirkkoa, hitaasti, hartaasti ja kauan. Kiinnostus vain lopahti kesken teon. Tänään tein sitten sisullani valmiiksi. Siitä kiitos Ylen Rintamäkeläisten :D Neljä jaksoa katsottuna.

tiistai 15. elokuuta 2017

Ethereal Bliss pitsihuivi


Malli : Ethereal Bliss-huivi, DROPS 159-31. Lanka Filcolana arwetta classic väri 268, puikot 3 1/2, langankulutus vajaat kolme kerää, korkeus 70cm ja pituus 2m kevyesti pingotettuna.

Tämä huivi on ollut mietintämyssyn alla. Joskus katselin ohjetta, näytti niin sekavalta kahdenkin lukukerran jälkeen. Eräänä päivänä katselin kirjanmerkkilistaani. Sieltä putkahti ohje esille. Aloinpa googlettamaan olisiko joku neulonut tämän ja mitä mieltä on ohjeesta.

 Googlettaminen kannatti, muuten olisi ehkä jäänyt tekemättä. Löysin youtubesta villasukkamurmelin neulepodcastin . Hän oli neulonut vaikka kuinka monta huivia tällä mallilla. Mikä parasta häneltä löytyi oiva idea kuvioiden seuraamiseen. Mikä helpotti suunnattomasti mallikertojen seuraamista ( hmmm, miksen ole tuota keksinyt ). 

 Hän kylläkin mainitsi langan kulutukseksi  neljä kerää. Minulta jäin kolmannesta kerästä pieni nyppylä jäljelle eli nippanappa riitti kolme.

 Vuoden sisällä on niin monta pyöreitä täyttävää, ei ole varmaa ettenkö innostuisi toisenkin tekemään. Mukavaa neulottavaa kun koko ajan tapahtuu jotain.

Väri on tumma violetti, kuvassa näyttää vaaleammalta. Laiskamato jyllää, heitin vain taulunpäälle kuvanoton ajaksi :)


Lauantaina kävimme tyttären kanssa Iittalan vanhalla kansakoululla Naivistit näyttelyssä. Paljon "silmänruokaa". Ihana miljöö lasimuseoineen kaikkineen. Kannattaa poiketa, avoinna 20.8.-17 saakka.
 Kuviakin tuli otettua. Ymmärrykseni mukaan yksityiskäyttöön sai kuvata yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Joten kuvia sieltä ette nyt näe.


torstai 10. elokuuta 2017

Jokapaikan laukku


Nostinpa pitkästä aikaa ompelukoneen esille ommellen kangaslaukun. Pohja repsottaa kuvassa koska en halunnut laittaa pahvia tai vaneria pohjalle. Helpompi sujauttaa toisen kassin sisään. Käytössäkin ollut jo jonkin aikaa.
Hihnat ompelin sen verran pitkäksi että menee olkapäälle. Kevyempi kanniskella täytenä.

Alle 20-vuotiaana olin muutaman vuoden Kestilän tehtaalla ompelijana. Ommeltiin pääasiassa Venäjän armeijalle mantteleita. Tein kauluksia. Sen jälkeen kaksi vuotta E-Pohjanmaalla eräässä ruotsalaisfirmassa ompelemassa naisten leninkeihin kauluksia ja vetoketjuja.
 Siitä sain kipinän ompelemiseen. Tein, lasten ollessa alle teini-ikäisiä, lähes kaikki vaatteet heille ja itselleni. Vuoritetuista takeista ja haalareista alkaen. Kunnes lapset tulivat murrosikään, eipä enään kelvannut äidin ompelemat. Piti olla monen sadan markan levikset. Ei mitään piraattikamaa, saumatkin piti kääntyä oikein päin. Siihen lopahti ompeluinto.
 Nyt on aika kävellyt Sinikan ylitse. Yksinkertaisen laukun kappaleitakin pitää käännellä ja väännellä ihmetellen - kuinkas päin tämä nyt tuleekaan.
 Neulottukin on MM-kisoja katsoessa, mitään valmista ei kuitenkaan ole näyttää.

Käytiin illansuussa ihastelemassa Hatanpään Arboretumin kukkaloistoa




perjantai 28. heinäkuuta 2017

Heinäkuun ristipistoja ja sukkia


Tänä kesänä ei ole käsityöt paljon jatkuneet. Päivät tahtoo kulua muissa askareissa tai ihan vain öllöttäissä.
 Keskeneräisiä on yksi työ, joka sekin tykkää oleilla lankakopassa. Ei edes huutele sieltä: tee minut.


Aikuisen sukat, koko 38 ja lasten sukat 1 1/2 - vuotiaalle. Lankana Hjertegarnin Magic colours Strømpegarn sock wool (210m/50g), puikot 2 1/2.
 Isompiin sukkiin tein kantapään harmaasta Hjertegarnin Sock 4 langasta. Koska oletin ettei ostamani 100g lanka raitalankaa riittäisi. Hyvin olisi riittänyt.

Meillä oli 8-v lapsenlapseni kanssa hupanen reissu Lankamaailmaan. Poika kulki edelläni hiplaten lankoja... IHANAA ... IHANAA ... ONPA PEHMEETÄ...Ihanaa. Liekö ottanut mummista oppia :D 
 Kun sitten pyysin poikaa katsomaan mistä tekisin hänelle sukat. Hän katseli hetken ympärilleen napaten käteensä kirkkaan punaisen Maija kerän ; "tästä". Koetin siinä hieman ohjailla että olisiko näissä monivärisissä jotain mieleistä. Sormi meni huulen päälle hänen pohtiessa asiaa. Kunnes havaitsi toisella hyllyllä erimerkkistä punaista; "Tämä".
 Jäi punainen vielä ostamatta. Kyllä minun täytyy punaista hänen sukkiinsa laittaa kun niin tykkää väristä. 



Eilen oli unikeonpäivä ja vanhimman tyttäreni nimpparit. Oli kuulema jo kukonlaulun aikaan lenkillä, ei tullut hänestä tänä - niinkuin ei muinakaan vuosina - unikekoa.

 Pistelin hänelle nimpparikortin. Tarvikkeetkin löytyi kotoa. Korttipohjan sain kolme vuotta sitten Hollannista. Kauan kesti tämänkin tekeminen. Hävettää oikein saamattomuuteni.
Terveiset Annemiekelle jos vielä käyt täällä katseleen. Valmistui :)


Mansikan makuista heinäkuuta

torstai 13. heinäkuuta 2017

Muisteluksista neuletakkiin

Uskokaa tai älkää. Näin pitkälle piti elämää nähdä että sain neulottua itselleni villatakin. Nuoruudessani olen virkannut kaksi neuletakkia, vaan en neulonut koskaan itselleni. Toisille kylläkin.

Ensimmäinen virkattu takki 13-vuotiaana.


Siihen aikaan ei maaseudulla juuri mallilehtiä ollut saatavilla. Kotonani oli yksi ainoa neulekirjanen, Mary Olki: Kirjokintaita. Jossain kuitenkin näin virkatun kuviomallin (sama kuin Minttu-myssyssä).  Ostin sitten säästämilläni rahoilla sivukylän myymälästä ainoita saatavilla olevia villalankoja sinisenä ja valkoisena (olisiko ollut Rondoa, en muista). Hieman äitini katseli nenävarttaan pitkin kun ilmoitin virkkaavani villatakin. Siitä tulikin kovasti mieleinen ja nätti. Jopa niin että sain / jouduin virkkaamaan äidille samanlaisen.

24-vuotiaana virkkasin


kirjovirkkauksella toisen takkini. Tässä oli useampia värejä ja malli jostain 70-luvun Suuri Käsityölehdestä muistaakseni. Siinä sitä onnellisena lykitään esikoista silloisen anoppilan pihalla :)

Lopetetaanpa muistelut ja mennään itse asiaan


Kevät-talvella bongasin mieleiseni neuletakin ohjeen Silmu & Solmun sivuilta. Sitten alkoikin tuskien taival. Ainoa väri josta takin halusin tehdä oli Tukuwoolin Lehto. Sitäpä ei löytynytkään tarpeeksi monta kerää mistään. Niin sitten seikkailin pitkin kevättä nettikauppojen sivuilla, ei vain tärpännyt. 
 Lopulta tilasin kuitenkin ohjeen. Tadaaaa... viikko ohjeen saapumisen jälkeen löysin Sentikasta kyseistä väriä 8 vyyhtiä. Tarvitsin vain 7 ja mikä parasta alehintaan 6,50 e vyyhti.
Kuvassa on lopputulos. Tulee varmasti pidettyä. Lanka oli uusi tuttavuus. Pidän langan villaisen rouheasta tuntumasta. Toisaalta langan epätasaisuus tuntui häiritsevältä. Kummasti neulepinta kuitenkin tasoittui kastelun jälkeen. 
 Malli: Silmu & Solmun Sirpan Piitu- neuletakki. Koko L, tein hieman pidempänä kuin mallissa lankaa meni aika tasan tarkkaan 6 1/2 vyyhtiä. Lanka: Tukuwool Fingering värissä Lehto.
 Missä lienee ajatukseni harhailleet tein kaarrokkeen kolmannen ristikkokuvion kääntymään väärään suuntaan. Moka, mikä moka. En kuitenkaan purkanut.
Mukavia kesäpäiviä missä sitten olettekin!