Lukijat

maanantai 30. toukokuuta 2016

Keltaista


Eilen aloittelin mökillä kukkapenkkieni fiksausta. Penkkini ovat pahasti villiintyneet sekä käytävät ruohottuneet. En ole muutamaan vuoteen juurikaan kyennyt penkkien kimpussa ahertamaan mokomien selkä- ja lonkkavaivojeni vuoksi. Tämän kevään olen ollut hieman paremmassa kunnossa ja päätin urakoida tämän kuntoon. Ellei sitten kesä lopu kesken :) Hiljaa hyvää tulee, sanotaan. Vai tuleekohan sittenkään.


Minulla on yksi iso penkki, jonka välissä risteilee kapeita käytäviä. Mietin miten laittaisin nuot käytävät että saisin niistä huolettomat. Ukko ehdotti sepeliä, ei vain käy rouvalle sepeli, ei.



Pihakoivumme vuoti keväällä kirkkaaan punaista nestettä, itki verikyynelin. Nyt jäljet näyttää kuivuttuaan ruskeilta. Epäilin siinä olevan jonkin sienitaudin. Laitoin luontoiltaan kysymyksen, samaan tulokseen sielläkin tultiin. Puu kuolee hiljalleen, ei kuitenkaan tartu kai terveisiin puihin.


Talitintti yritti hakata nokallaan pönttövanhuksen kulkuaukkoa isommaksi. Tintti vain ei ollut yhteistyöhaluinen vaan livahti pönttöön aina kun yritin saada sitä kuvaan. Hyvin se näkyi aukosta sisään sopivan. Jäin miettimään miksi moinen. Vai olisiko hänellä pelko kuvun kasvamisesta, enteileekö kenties hyvää hyttyskesää?  Toista se on meikäläisellä kupu kasvaa, syö tai ei.


Ai niin käsitöitähän mun piti laittaa, eikä hölöpöttää muuta.
Tein ystävälleni joululahjasta tällä mallilla liinan. Nyt hän pyysi että jos tekisin samalla mallilla kirkkaan keltaisena.  Voisi kait näihin kuviin panostaa vähän enemmänkin, jos viitsisi - aina ei. Liina lähti jo Suomi-neidon kainaloon. Se on myöhäistä nyt.
Malli: Lea virkkausideoita erikoisnumero 3/2008.

torstai 26. toukokuuta 2016

Jotakin sentään

Ensiksi kiitos kommentoijille edelliseen postaukseen. Huivi tulee varmasti pidettyä, kaunein huivini.
Aika rientää kuin siivillä. Tuntuu etten ole mitään saanut aikaiseksi ja kuitenkin niin paljon. Kotona monta projektia jotka laiskuutta on vain jäänyt tekemättä. Mökille sain kasvimaan viikonloppuna tehtyä. Kylvöksiä ja osan taimistani istutettua.


Käsityöt on jääneet vähemmälle. Suomi pelejä katsellessa valmistui kuitenkin nämät jämälanka sukat.
7 keränloppua Seiskaveikkaa sain näihin kulutettua. Koot 33,34 ja 43. Kyllä ne saapassukkina paikkansa hakee vaikka ovatkin kerän lopuista ja raidoituksetkin sen mukaan miten lankaa riitti.


Hyvin on kasvunsa aloittaneet krassi, amppelitomaatit, miinanköynnökset ym. Tässä vain pieni osa taimistani. Tuossa etualalla cilipaprika kukkii jo ja kellastuttaa alimmaisia lehtiään. Olen varmaan loiskinut vettä liian roheesti. Auttaisikohan jos moittisi niinkuin Matleena santtujaan. Taidanpa motkottaa niille kokeeksi. Lipstikat sensijaan jöllöttää, jos sais tänä suvena kasvun alkuun niin seuraavana niistä jo saisikin ruoan maustetta.
Tässä onkin seuraavaa työmaata kun laittelen niitä isompiin purkkeihin.


Eilen illalla hain puutarhalta tytölle orvokkiamppelin synttäripäivän kunniaksi. Samalla ostin itsellenikin piristämään alkukesän päiviä. Ai että tuoksuukin hyvälle.

Nautitaan alkukesän vehreydestä

lauantai 7. toukokuuta 2016

Annis-huivi


Annis-huivi, suomenkielinen ohje täällä. Lankana Zitron Unisono 100 % merinovilla. Langanmenekki 100 g. Käytin ohjeesta poiketen 4 1/2 numeron puikkoja. Huivia sovittaissani huomasin yläreunan kiertyvän. Ajattelin, olisi mukavamman näköinen jos kiertyisi reilummin. Koska lankaa oli muutaman kierroksen verran jäljellä tein langan loppuun. Kannatti sillä lopputulos näytti paremmalta.
Vuosia takaperin aloittelin tällä mallilla huivia, se kuitenkin päätyi purkuun. Nyppyjen neulominen ei luonnistanut, ei liioin huvittanutkaan. Nyt päätin selättää ne. Ei kovin esittelykelpoisia, mutta tuli ainakin tekniikka opeteltua. Olisihan mallin toki voinut neuloa ilman nyppyjäkin.
Unisono on miellyttävää neulottavaa, paitsi että käsiin tarttui langasta neuloessa väriä. Näin hintavasta langasta ei mielestäni pitäisi irrota väriä lainkaan. Ennen pingoitusta laitoin huivin huuhteluaine kylpyyn, veteen väriä ei enään irronnut juuri ollenkaan.
Oltiin jo lähdössä mökiltä kun muistin että voisin kuvata vielä tuotokseni. Heitin kiireessä pensaan oksalle, tämä olikin sitten ainoa kuva. Joten eipä jäänyt valkkaamisen varaa.

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Kevätilmettä keittiöön

Pitkin kevättä mielessäni on ollut visio keittiön uusista verhoista. Malli vilisti silmissäni, sekä että kankaan tulee olla pieniruutuista kelta-valkoista. Lähtiessä jo totesin ukolle että jollen sellaista löydä kuin etsin saa olla kangas ostamatta. Suuntasin toiveikkaana Eurokankaaseen. Räikeitä kirkkaita isokuvioisia verhokankaita pilvin pimein. Olin jo aivan toivoton kun ystävällinen myyjä riensi apuun ja ohjasi minut ruutukankaiden äärelle, punaista, vihreää ... keltaista sen olla pitää! Mikä riemu kun sieltä pakkojen alta löytyi juuri sellainen kuin etsin.

                 

Sivuverhot tuollaiset tynkäverhot, joissa virkattu pitsinauha kokoajana. En saanut kunnon kuvia ikkunaa vasten, mutta niistä tuli kauniimmat kuin osasin odottaa ja mikä parasta sopivat hyvin keittiöömme. Ikkunan takana on isoja koivuja jotka juuri puhkesivat hiirenkorvalle. Näyttävät varmasti vielä ihanammilta täyden lehden puhjettua puihin. Kotoa löytyi sopivasti erään liikkeen loppumyynnistä kauan sitten ostamaani Mölnlycke Nr 8 virkkauslankaa ( koukku 1,5 ) josta virkkasin pitsit. Näin ollen verhoista tuli edullisetkin kun ei tarvinnut pitsiä ostaa.
Huomenna vietämme helatorstaita. Joten toivotan kaikille aurinkoista päivää sekä kaikille mummeille ja äideille oikein hyvää tulevaa äitienpäivää.